Tällainen kolahti tänään luukusta. Latviasta! Kuva-aihe ei ihan lemppariksi pääse, lapset kun ei niin lähellä sydäntäni ole. Silti hienoa saada kortti tuntemattomalta.
Postimerkissä Saulkrastin "aurinkorantojen" vaakuna.
Edit: Tein postcrossing korteilleni oman blogin (näitähän syntyy kuin sieniä sateella). Blogi löytyy täältä.
Tämä on varmaan kivaa hommaa. On varmasti sama juttu kun minun tyttären tyttö nyt 13v oli tässä mukana myös reilu vuosi aikaa. Piti lähettää kortteja pitkin maailmaa ja niitä tuli kaikkialta maailmaa.
VastaaPoistaLapsena olin kova filatelista ja nykyisinkin tykkään kirjoittaa etanapostia, tämä on hieno tapa pitää tällainen käsinkirjoituskulttuuri hengissä. Opettaa myös kärsivällisyyttä kun kortit ei tule päivässä tai viikossakaan perille. Siskon tyttö aloitti ensimmäisenä saaden äitinsä kautta meidän siskokolmikon kiinnostumaan tästä harrastuksesta. Kauhean kallistahan tämä ei ole, kortteja kun on ilmaisia, varastoon ostettuja ja omatekoisia, niitäkin toivotaan välillä!
VastaaPoistaHeippa! Täällä uusi lukijasi. Löysin hauskan blogisi, kirppisfriikki kait sinäkin..tervetuloa myös romulyyli-blogiin, toivottaa riitta sinikka.
VastaaPoistaHei Riitta Sinikka ja tervetuloa lukemaan! Kirppareilla tosiaan tulee käytyä aika ahkerasti, vaikka poikaystävä aina asiasta vähän huomauttelee ;) Täytyypä tulla vastavierailulle!
VastaaPoista