torstai 4. marraskuuta 2010

Elämänpuu + blogiarvontaa!

Vääntelin vielä illalla pari Elämän puuta ja bongasin arvonnan! Helmitarinoiden Gesi viettää bloginsa synttäreitä ja arpoo aivan valloittavan korun, joten kaikki nyt sinne palautetta antamaan. Lisää ohjeita linkin takaa löytyvällä sivulla.

Nyt puihin:

Vähän tällainen Halloweenin jälkitunnelmissa:
lehdetön syyspuu ja pieni lyhty.

Tämä on vähän keväisempi tapaus.

Poikaystäväkin ihastui Elämän puu-koruihin ja tahtooi itselleenkin sellaisen, harmillisesti nuo kiven sirut (en tiedä mitä kivilaatua ovat) loppuivat tai ainakin muutamaa hippua vaille. Jospa vaikka jouluussa Rikun äidin luokse Helsinkiin mentäessä joulua viettämään löytäisin kukkarolleni sopivaa ostettavaa (ts. lisää kivisiruja [yms.], ehkä tummemman vihreänä tällä kertaa) sikäläisistä koruliikkeistä (BTW: osaako kukaan ehdottaa MINNE kannattaa mennä?)

Tahtonut aina tehdä Elämän puun, ja nyt innostuin tekemään nuo ja lisääkin tiedossa. Ei ollenkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Alumiini sopi hyvin ulkokehään, pehmeä taivutella, ihokosketuksesta tosin en tiedä, mutta vaatteiden kanssa ei varmaan ei-allergisilla ole ongelmaa. Se on vain niin paksua, ettei ole mitään hyötyä lähteä kaksin kerroin taittamaan aukon peittämiseski, onneksi keksin lähteä vääntelemään suuaukkoa mutkalle, ja nättiä jälkeä tuli ainakin omaa -ja Rikun- silmää se miellytti.

10 kommenttia:

  1. No täällä on tapahtunut viime käyntini jälkeen vaikka mitä. Tuo aiemman postauksen keltainen sydän on mun juttni :D Valoa pimeyteen :D
    Ja nämä elämänpuusi ovat ihania. Varsinkin kun tuo kehä on auki <3

    VastaaPoista
  2. Mä en oo tuntenut VIELÄ houkutusta tehdä elämänpuuta. Saa nähdä, koska se siten tulisi ajankohtaiseksi, muttei vielä. =) Kauunita ovat puusi! Ja muutkin korut, joita en ole vielä kommentoinut edellisillä postauksilla!

    VastaaPoista
  3. Voi kuinka kauniita, herkkiä. Taitavasti pyöritelty :D

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Pitää vielä kokeilla parilla varastossa olevalla kivellä (ruusukvartsia ja nimetönsä mustaa kiveä) ja sitten jos jossain vaiheessa tilaisi netin kautta lisää edullisia kivisiruja. (täytyy vaan varoa ettei anna pikkukolikoiden sijaan koko kukkaroa). :D

    Täällä muuten nimimerkin takaa paljastuu kaimasi ;)

    VastaaPoista
  5. Meitä taitaa olla suomen maassa aika monta, mahtava nimi :D

    VastaaPoista
  6. Katselinkin tuossa yksipäivä väestörekisterikeskuksen sivuilta nimiä. Niinoja löytyy aika monta tuhatta. Viime aikoina tosin Ninat ovat alkaneet viedä voiton... Poikaystävällä kun puolestaan sen verran harvinainen nimi (kaksiosainen etunimi että sukunimi) että yllättyisin jos toinen tulisi vastaan :)

    VastaaPoista
  7. Jahas, lähdit myös kokeilemaan Elämän puuta! Oikein hienoja on tullut! :) Jatka vaan samaa rataa! :)

    VastaaPoista
  8. Joo, pitihän se kokeilla ja ei se ollut ollenkaan vaikeaa. Pari (noiden jälkeen tehtyä) ei olleen ihan priimaa, mutta muutoin saanut hyvää tulosta sekä myynytkin jo kaksi. Jännä. :)

    VastaaPoista